Lykyn kanssa ajoin metsän laitaan, jotta tassut säästyivät sulamisvesiltä. Mukana matkusti narupallo, joten pian tottistelimme. Täällä oli muutama viikko sitten hiihtosuunnistuskilpailut ja koko lähimetsä on täynnä kolmen moottorikelkan jäljen levyisiä reittejä, jotka eivät upota. Vähänkö luksusta. ;)
Lykky toimi etä- tai takapalkalla hyvin, ei mussuttanutkaan. Seuraamisessa jätin pallon taakse ja vapautin muutaman askeleen tai 2 askelta - seis - 3 askelta - seis tai pidemmän pätkän jälkeen. Tuntemusteni mukaan koira tuli suorassa ja kontakti oli herkeämätön. Kokeilin seuraamisesta maahanmenoa ja vitsit että se oli upea! En uskaltanut ottaa uusintaa, jottei Lykky alkaisi korjata. Luoksetuloissa matka oli max 15 m, ei yhtään törmäystä. Pitää muistaa lisätä välimatkaa. Paikkamakuussa jäin näkyville, takapalkasta huolimatta Lykky katsoi minuun kiinteästi, vapautin noin 30 sek jälkeen.
Leikki oli ilahduttavaa seurata. Ihan kuin koira olisi päättänyt tehdä 3 hankikierrosta ennen kuin saattoi palata luokseni. Uutterasti se loikki upottavassa hangessa. Liikkumisen riemua!
 |
| Korvat leikkiasennossa :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti