sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Hoh-hoijaa

Kävimme agi-kisoissa tekemässä sellaiset hylkyradat että oksat pois. Mietin toisella radalla että mitä *piip* me siellä tehdään. Ihan kuin olisimme saaneet arpajaisvoiton kakkosluokkaan.

Lystiä pelotti toisten koirien haukkuminen. Lähtöön oli vaikea istua, ei innon takia vaan siksi, että takana olijat hirvitti. Katollakin tapahtui jotakin, ilmeisesti lunta suli tai liikahti, mitä kesken radan oli ihmeteltävä. Ei kaikki lumen vikaa ollut, varsinkin ensimmäinen rata oli meille liian haastava. Oma ohjauksenikaan ei ansaitse kehuja. Ensimmäisellä radalla hylky tuli neljännella esteellä, toisella toisella esteellä ja kolmannella vasta kepeillä. Ennätys.

Ekalla radalla Lysti pyörähti kolmesti läpi putken, jonka molemmat päät olivat puomin aloituksen vieressä. Tarkoitus olisi ollut puomille mennä. Toisella radalla sama putki samassa kohtaa houkutteli ja koira oli sinne menossa, vaikken varmasti antanut ohjauksessani putken suuntaan mitään vinkkiä. Joitakin haja-esteitä mentiin hylkyjen jälkeen - huonolla menestyksellä nekin, koska koira roiski kontaktit ja lukitsi putkien väärät päät. Oma ohjaamiseni myös lössähti lopullisesti. 

Kolmas rata oli hyppäri ja se muistutti agilitya, paitsi viimeinen keppiväli jäi pujottelematta. Sitä en jäänyt korjaamaan, sillä siitä olisi taas seurannut jotakin mistä olin saanut jo tarpeeksi esimerkkiä. Tämä rata mentiin poikkeuksellisesti loppuun saakka numerojärjestyksen mukaisesti. Erikoista on se, että kolmas rata oli päivän paras. Aiemmin kolmatta ei kannattanut mennä, koska se oli Lystille liikaa.

Remonttirintamalle kuuluu nyt kontaktiesteet ja kontaktit. Pujottelussa tuli virhe aloituksessa, keskellä ja lopussa. Väärän putken imu pitää lakkauttaa jollakin konstilla. Sitä erottelukuviota pitää treenata, missä A:n tai puomin nousu ja U-putken päät ovat rinnakkain. Meinasin jo kehaista, että Lysti ei varastanut kertaakaan, mutta videolta näkyy että viimeisellä radalla piti sekin tehdä. Listalle siis myös lähdöt. Kivaa on omistaa koira, joka menee sijaistoiminnolle eli hyppää puomilta alas ja alkaa etsiä ruokaa, jos sille sanoo kesken puomin "Lysti osu" yhtään jämäkämmällä äänellä. Pitää etsiä yksityistunnin antaja tai joku intensiivikurssi jostakin, jotta tulee tolkku touhuun.

Positiivisinta on se, mitä poika lohkaisi kuvattuaan radat: "Saatiin yksistä agilitykisoista täyteen kokonainen Agility Bloopers -tuotantokausi."


2 kommenttia:

sarianne kirjoitti...

Se viimeinen rata oli hieno! Harmi se keppien oikaisu, muuten ihan loistavan näköinen! Eikä ne muutkaan radat niin huonoilta näyttäneet! :)
(onko Lysti kasvattanut tuuhean karvan? Näyttää kuvassa TOSI paksulta tuo turkki!)

Lysti kirjoitti...

Kiitos tsemppauksesta. Mutta kyllä ne kaksi eka rataa olivat ihan hirveitä!

Lysti on juuri nyt tuuheimmillaan, mutta sen verran alkaa pitkiä karvoja olla matoilla ja huushollin nurkissa vaikka imuroisi joka päivä, että tie kohti malinoisia on jälleen alkanut.