lauantai 12. marraskuuta 2011

Samat kujeet

Kotona on jatkettu Lykyn perusasentoa ja seuraamista. Se sittenkin tarkistaa vasemman käden sormiani josko sinne olisi jäänyt ruokaa. Kait se joskus sen lopettaa? Metallista noutokapulaa olen tsapitellut sisällä ja tänään otin ulkona vauhtihakuja. Pentu edistyi siihen saakka, että kantoi sitä 20 cm. Lämmittelin kapulaa välillä ettei olisi kylmä, ehkä ulkotreenit sillä riittävät tältä syksyltä. Jäävissä on nyt seisominen ja maahanmeno vahvimmat. Istumisia tehostetaan seuraavaksi, niissä pentu tarvitsee yllättävän usein käsimerkin.

Kävelin pitkään molempien kanssa. Lykyssä on joku huskyvaljakko menettänyt hyvän vetokoiran. Lystissä oli myös viime talveen saakka samaa vikaa. Silloin selkäni oli niin kipeä, että vetämiselle tuli käytännössä ehdoton stoppi ja Lystin hihnakäytös muuttui merkittävästi parempaan, koska en voinut tinkiä yhtään. Nyt olen asettanut saman rajan myös Lykylle. Selkä ei ole priima edelleenkään eikä siitä tule kerta kaikkiaan mitään, että kävelen jännittyneenä takakenossa hihnat sinkeällä. Näyttääkin kamalalta! ;) Ikuisesti en voi molempia erikseen kuljettaa.

Eli joko käyttäydytään kunnolla tai sitten ollaan ulkoilematta. (?) Sihisin senkin tänään Lykylle, selitys tulee myöhemmin. Arvatkaa huviksenne, onko Lykkyyn uponnut lihapulla poikineen, suullisia kehuja ja vaikka sun mitä lirkutusta? Tai pysähtymistä tai suunnan vaihtamista aina kun hihna kiristyy? On. Ei auta. Vetämisen kitkeminen tarkoittaa ***keleitä ja sihistyjä uhkauksia. Ja likka vaan kiskoisi. Ei auta "tsap" tai "Lykky". - Huomaan että Lykky ei kunnioita minua tippaakaan. Mutta jos en anna periksi, niin se näyttää taipuvan: parina päivänä etenkin paluumatkalla se on kulkenut nätisti.

Koirat saivat jälleen leikkiä keskenään sekä pihalla että metsässä. Otin kuvia, alla osa. Ne suurenevat klikkaamalla.


Haituvakaulainen Lysti

Lysti vitsailee

Lysti dramaattisena näyttelee haavoittunutta,
Lykky pitää kiinni ja huutaa: "Älä luovuta, Lysti!"

Nilkka etenee johdonmukaisesti. Hölkkäsin tänään muutaman 100 metriä, ei tuntunut missään. Tasapainolauta alkaa olla helppo. Nilkan koukistus on normaali, ojennus kireämpi kuin terveellä puolella. Selkä on huono, nytkin koskee jalkoihin.

Ei kommentteja: